Kokkolan tenniskerhon jäsenenä saat:
- Suomen tennisliiton julkaiseman Tennislehden 6 kertaa vuodessa
(lehden ilm. pvät 2008: 19.2. ; 23.4. ; 19.6. ; 15.9. ; 29.10. ; 12.12.)
- pelata kesäisin ilmaiseksi KTK-GTK:n massakentillä keskusurheilukentällä
- lunastettuasi Tennisliiton K-jäsenyyden osallistua kerhomme edustajana kansallisiin tenniskilpailuihin. (Kerhomme järjestää kahdet kansalliset tenniskisat vuodessa, heinäkuussa Kokkolan ulkokentillä ja tammikuussa Pietarsaaren tennishallissa)
- juniorina osallistua KTK-GTK:n harjoitusryhmiin. (n.100€/puoli vuotta/1krt viikossa harjoituksia)
- osallistua kesällä kerran viikossa järjestettävään sekanelinpeli-iltaan, jossa tutustut uusiin pelikavereihin ja kerhon jäseniin
- osallistua kerhon järjestämiin luentoiltoihin(aiheina on ollut mm. nelinpelin taktiikka, kilpapelaajan fysiikkatreeni…), kerhon yhteisille matkoille (vierailimme Tukholman avoimissa tenniskilpailuissa 2006) yms. Uudet ideat otetaan vastaan!
- naisjäsenille toimintaa järjestää naistoimikunta, josta vastaa Taina Lehtonen (oma sarjapelijoukkue, yhteistyötä muiden seurojen kanssa…)
- mahdollisuuden vaikuttaa Kokkolan tenniskerhon toimintaan ja kehittymiseen oman mielenkiintosi mukaan
- paljon uusia pelikavereita ja tuttuja!
Tervetuloa jäseneksi Kokkolan tenniskerhoon!
KTK-GTK on Kokkolan Tenniskerho / Gamlakarleby Tennisklubb. Jäsenluettelon näet klikkaamalla tämän sivun vasemmassa reunassa olevaa kyseistä palkkia.
> Seuran pelaajat (Suomen Tennisliitto -> Haku seuroittain: -> KTK-GTK)
Kerhon historiaa
Jussi Björk oli tn. henkilö, joka toi tenniksen Kokkolaan ja oli myös KTK-GTK:n perustajia 1930- luvulla.
Ensimmäinen tenniskenttä sijaitsi Renlundin kansakoulun pihalla ja toinen matkahuollon kulmalla. Uusia kenttiä anottiin kaupungilta 50-luvun loppupuolelle asti, jolloin saatiin kolme kenttää keskuskentälle. Huvila-alueilla oli yksityisiä kenttiä (Sandbacka, Kankkonen, konsuli Rodin, Harry Åström).
Pelattiin otteluita Sannanrannan ja Halkokarin kesken. 1936 alkoivat kaupunkiottelut Pietarsaaren ja Kokkolan kesken. 1939 saatiin Wärtsilä malja kiertopalkinnoksi piirinmestaruuskisoihin. Vaasa oli alussa voittoisa, sitten Pietarsaari ja lopulta Kokkola alkoi myös nousta. 1958 oli viisi kiinnitystä maljaan kaikilla kolmella kaupungilla, kuudes kiinnitys ratkaisisi kiertopalkinnon kotipaikan. 1959 Kokkola onnistui saamaan kuudennen kiinnityksen ja sai maljan omakseen.
Piirin mestaruuskisojen lisäksi oteltiin klubikamppailuja Skellefteåta, Uumajan maalaiskuntaa, Seinäjokea, Oulua ja Kajaania vastaan. Seuran menestyksekkäimpiin pelaajiin kuuluva Hans Djupsund on onnistunut pelaajaurallaan hankkimaan yli 50 piirin-ja kerhon mestaruutta.
Jatkoa seuraa... |
